AL-SPORT SLALOM CUP

2001

Autoslalom -sarja jatkaa toista vuotta CUP-arvoisena. Kilpailuissa noudatetaan AKK:n sääntökirjassa sivuilla 157-160 (?) olevia Autoslalom -sääntöjä seuraavin sarjaan kuuluvin lisäyksin. Lue siis myös sääntökirjaa.

Huomioi viranomaisten määräykset autoa muutettaessa (LM:n päätös auton rakenteen muuttamisesta 779/1998).

Kilpailuluokat perustuvat auton tehopainosuhteeseen (kg/kW), joka lasketaan auton rekisteriotteessa / omistajan käsikirjassa / muussa luotettavassa teknisessä lähteessä oleva auton omamassa (kg) jaettuna vastaavan lähteen teholla (kilowateissa = kW). Jos auto on rekisteröity ensimmäisen kerran (=käyttöönottopäivä rekisteriotteessa) ennen 1.1.1995, on auton painoon eli massaan lisättävä 75 kiloa, joka on mukana tuota päivämäärää uudempien autojen omamassassa.

Auton kilpailumassa on viime kädessä maaliviivalla punnittu massa kuljettajan kanssa. Jos auton rakennetta on muutettu alkuperäisestä, on kilpailijan hyvä punnituttaa auto ja esittää punnituksesta allekirjoitettu hyväksytty todistus. Samalla tavalla muutetulla moottorilla varustetun auton voi käyttää moottoridynamometrissä ja saada vastaavanlainen todistus moottoritehosta.

Tehojen muutoksissa käytetään kerrointa 1 kW = 1,360 hv eli 1 hv = 0,735 kW.

Eri normin tehot verrataan seuraavasti: 1 hv SAE = 0,92 hv DIN.

Luokat määräytyvät autojen tehopainon ja viritysasteen mukaisesti, sekä renkaiden pehmeyden mukaan:

• Naiset voivat halutessaan siirtyä autonsa mukaiseen luokkaan.

Lk. 3: Vakioautot:

Auto saadaan myös ilmoittaa omaa luokkaansa tehokkaampaan luokkaan (esim. Lk. 2:sta 1:seen).

Selvitys laskennallisesta litratehosta (koskee luokkaa 2 ja 1):

• Kun moottoria on muutettu vakiomoottorista, käytetään laskennallista litratehoa rekisteriotteeseen (vastaavaan tietolähteeseen) merkityn tehon sijasta. Laskennallinen teho on 60 kW/l, eli 81,6 hv/l. Esimerkiksi, kun viritetyn moottorin koko on 1,59 litraa, on laskennallinen teho 1,59*60 = 95,4 kW = 129,7 hv.
• Laskennallisen tehon sijasta voi katsastaja hyväksyä kilpailijan esittämän kirjallisen todistuksen auton mitatusta moottoritehosta. Todistukseen tulee yksilöidä tehoon olennaisesti vaikuttavat moottorin apulaitteet. Siihen tulee myös yksilöidä käytetyt mittalaitteet ja siinä tulee olla mittaajan yhteystiedot ja allekirjoitus mittauspäivämäärineen.

Kilpailuissa jaetaan palkintoja luokittain ja suositellaan myös yleiskilpailun parhaiden palkitseminen.

Kilpailun järjestäjä voi ottaa kilpailuun myös muita luokkia (esim. ns. harrastajaluokka tai nuortenluokka), mutta näiden osallistujat ei voi saada AL-SPORT SLALOM CUP-pisteitä.

Sarjassa jaetaan CUP-pisteitä yleiskilpailun ja luokkasijoituksen perusteella. Pistelasku perustuu Sport 2000 sarjassa käytettyyn. Kilpailijan pistetulos on näiden kahden pisteiden summa.

Yleiskilpailussa 25 parasta saa sijoituksen perusteella pisteitä seuraavasti:

Sarjan epäviralliset lopputulokset julkaistaan viimeisen osakilpailun yhteydessä Jyväskylässä 16.09.2001 (?). Sarjan tuloksia vastaan vastalauseaika on tällöin 10 minuuttia tulosten julkaisemisesta. Sarjan lopputulokset vahvistaa myöhemmin AKK.

Palkintojen jaosta ilmoitetaan myöhemmin.

Tasapisteiden sattuessa sijoitus ratkeaa seuraavasti:

1. Suurempi tehopainosuhde

2. Korkein yksittäisestä osakilpailusta saatu pistemäärä.

3. Toiseksi (kolmanneksi, jne.) korkein yksittäisestä osakilpailusta saatu pistemäärä.

4. Arpomalla.

AL-SPORT SLALOM CUP -sarjaan kuuluvat seuraavat 7 kilpailua:

1. 06.05. XII Tallin Kevät Slalom Helsinki Hesan ST Talli

2. 27.05. VIII AKU-Slalom Jyväskylä AL-AKU

3. 10.06. V Hämeenlinnan Autoslalom Hämeenlinna Hämeenlinnan UA

4. 05.08. AL-Autoslalom Helsinki AL-Helsinki

5. 02.09. Tapiola Slalom Espoo Tapiolan UA

6. 8-09.09. XII Tallin Syysslalom Helsinki Hesan ST Talli

7. 16.09. V AKU-Business Slalom Jyväskylä AL-AKU

Järjestetyistä kilpailusta otetaan mukaan lopputuloksiin kaikki järjestetyt - 1.

Osallistumismaksu on sääntökirjan mukainen 150 mk 25 euroa. Harrastajaluokan osallistumismaksu on 100 mk 17 euroa (olisiko pyörempi summa 15 euroa ), mutta siinä ei tarvitse jakaa palkintoja.

Jälki-ilmoittautumismaksu on osallistumismaksun lisäksi 50 markkaa 10 euroa ja se peritään kaikilta, jotka eivät ole ilmoittautuneet ko. kilpailun kutsussa määrättyyn aikaan mennessä.

Auton ja luokan vaihto on sallittu ennen kilpailupäivän ilmoittautumisajan loppumista, jolloin siitä peritään myös jälki-ilmoittautumismaksu.

Kilpailupaikalla voi lunastaa ko. kilpailuun oikeuttavan "kertalisenssin", jonka 50 markan (60 markan) 10 euron (?) maksun järjestäjä toimittaa AKK:lle.

Kunkin kilpailun kärkeen ensimmäisellä kierroksella lähtevät ensin jälki-ilmoittautuneet, sitten sarjan 15 parasta, ensimmäisessä kilpailussa viime vuoden tulosten mukaan, ja sitten muut. Näiden ryhmien sisäinen järjestys on vapaa. Toivottavaa on, että saman luokan / yleiskilpailun kärjen kilpailijat ajavat mahdollisimman lähellä toisiaan, että ajo-olosuhteet pysyisivät samanlaisina sään muuttuessa. Mutta samalla autolla ajavat sijoitetaan mahdollisemman kauaksi toisistaan.

Toisen kierroksen lähtöjärjestyksen voi kilpailun järjestäjä päättää vapaasti.

Autoslalom on melko uusi laji Suomessa. Vuonna 1987 ajettiin ensimmäiset koekilpailut ja säännöt ilmestyivät Autourheilun Kansallisen Keskusliiton AKK:n sääntökirjaan seuraavana vuotena 1988.

Koska laji on tarkoitettu jokanaiselle ja - miehelle, ei kuljettajalta eikä autolta vaadita mitään erityisiä varusteita. Kuljettajan on pakko käyttää turvavöitä ja kypärää, onhan autoslalom nopeuskilpailu. Jos ei omista vielä kypärää, saa varmasti lainattua sopivan kypärän toiselta kilpailijalta. Kilpailulisenssi on pakollinen jo sen sisältämän tapaturmavakuutuksen takia, mutta kertalisenssejä saa lähtöpaikalta. Kertalisenssin hinta on 50 markkaa 10 euroa (?).

Auton on täytettävä tieliikenteen vaatimat määräykset (oltava rekisterissä ja normaalit katsastukset sekä vaadittavat muutoskatsastukset on suoritettu). Rengaskoon muutos on yleensä ensimmäinen "viritys" autoslalomissa. Renkaiden on oltava katuliikenteeseen hyväksytyt, mm. kuviottomat "slicksit" ovat kiellettyjä. Renkaissa on oltava tieliikenteen määräämä minimikulutuspinta 1,6 milliä ja niiden kulutuspinta ei saa tulla näkyviin ylhäältä katsottuna. Rekisteriotteeseen merkittyä rengaskokoa saa muuttaa tieliikenneasetuksen mukaisesti, siis vannekoko saa muuttua enintään yhdellä tuumalla ja renkaan leveys 30 millillä. Suuremmat muutokset on asianmukaisesti muutoskatsastettava.

Autojen mukaan kilpailussa ajetaan eri luokkia. Ennen luokat määräytyivät moottorin kuutiotilavuuden mukaan. On kuitenkin vuodesta toiseen huomattu, että auton moottorin koolla ei ole kovin merkitystä kilpailussa saatuun menestykseen. Siksi vuonna 2001 on luokkasääntöjä muutettu. Autot jaetaan nyt tehopainosuhteen, viritysasteen eli tehtyjen muutosten sekä renkaiden mukaan eri luokkiin. Normaalit vakioautot kuuluvat luokkaan 3, hieman tehokkaammat luokkaan 2 sekä oikein sporttiset luokkaan 1. Alustan ja moottorin muutokset saattavat johtaa auton siirtymisen luokasta toiseen. Rengaskoko vaikuttaa myös luokkajakoon. Luokassa 1 on matalin profiilisuhde 60 ja luokassa 2 se on 50. Tällä siirretään maantiekäyttöön hyväksytyt kilparenkaiden tapaiset renkaiden käyttäjät kovempiin kilpailuluokkiin. Pehmeiden, melkein kilparenkaiden käyttäjät on siirretty kovimpaan luokkaan 1. Tämä katsotaan renakaissa olevan DOT-normin mukaisen Treadwear arvon mukaan, joka on näissä renkaissa alle 100. Tyypillisten nopeaankin ajoon tarkoitettujen renkaiden vastaava arvo on 200:n kummallakin puolella. Naiset ajavat entiseen tapaan omassa luokassaan autojen viritysasteesta riippumatta, mutta saavat siirtyä halutessaan autojen viritysasteen mukaisiin luokkiin.

Näin autoslalom on varmasti halvin tapa tuntea autoilun kiihkeä nopean ajon hurma. Kuitenkin nopeudet jäävät alle 80 km/h, mutta tuntuu varmasti paljon lujemmalta kaarrekiihtyvyyksien takia.

Rata on muodostettu kestopäällystepintaiselle alueelle eriväristen kumi- tai muovikeilojen määrätessä ajoreitin. Keilojen väri kertoo, kummalta puolelta se pitää ohittaa. Niiden, joiden tulee jäädä ohitettaessa auton vasemmalle puolelle (kuskin puolelle) pitää olla valkoisia tai valko-punaisia. Vastaavasti niiden, jotka jäävät auton oikealle puolelle, ovat keltaisia tai kelta-punaisia. Keilojen paikat merkitään maahan, jolloin ratatuomari voi todeta, onko keila liikahtanut osumasta vai ei. Järjestäjällä voi olla käytössä myös erivärisiä keiloja, mutta silloin viimeistään kilpailun ajopiirroksessa on oltava tästä selvitys. Reitin ajamisen helpottamiseksi voidaan käyttää ns. ohjauskeiloja. Nämä ovat asennettu maahan nurin ja niiden suippo pää osoittaa nuolen tavoin minne päin pitäisi mennä. Näihin osumista ei rangaista.

Keiloista voidaan rakentaa pujottelu, jolloin eriväriset keilat seuraavat toisiaan. Pujottelu voi olla suora tai keilat voivat sijaita toisiinsa nähden lähes miten vain. Toinen tärkeä ajoa suuntaava "tehtävä" on portti eli kaksi eriväristä keilaa rinnakkain noin 3-4 metrin päässä toisistaan. Portilla voidaan myös vaikuttaa sen läpi ajettavaan "ajolinjaan" kääntämällä portin keilojen paikkaa. Kolmas käyttötapa keilojen käytössä on linjat, samanvärisiä keiloja peräkkäin. Tekemällä kaksi vierekkäistä linjaa erivärisillä keiloilla, saadaan aikaan kuja. Kahdella peräkkäisellä hieman eri linjoissa olevilla kujilla saadaan aikaan kaistanväistö. Yksittäisillä keiloilla saadaan ajolinja siirrettyä kilpailualueella määrättyyn paikkaan, jolloin voidaan estää esimerkiksi kaivon kannen päältä ajaminen.

Sijoitukset kilpailussa ratkeavat lähinnä ajoajon perusteella. Nopein on paras. Ajoaikaan lisätään ajovirheiden mukaiset aikasakot. Kilpailussa ajetaan kaksi erää, joista parempi on lopputulos. Näin ensimmäisen erän voi ajaa hieman varovaisemmin ja hiljaisemmin sekä virheettömästi ja toisella ajolla voi yrittää saada hieman nopeutta lisää.

Kilpailupaikalla ilmoittautumisen ja auton katsastuksen jälkeen saadaan kilpailun ajopiirros. Sen avulla kannattaa kävellä reitti lävitse useampaan kertaan ja suunnitella ajo tarkemmin. Tällöin kannattaa katsoa ajolinjat ja suunnitella aina linja seuraavaan sekä sitä seuraavaan porttia kohden. Tämä kävely kannattaa tehdä myös erien välissä ja miettiä, missä voi parantaa ensimmäisen erän ajoaan. Joissakin kilpailuissa voidaan kilpailijat ajattaa reitti läpi sopivan rauhallisella vauhdilla letkassa, jolloin reitti ja ajolinjat selviävät vielä tuulilasin läpi. Joka tapauksessa ennen kilpailua järjestäjä ajaa vähintään yhdellä autolla kisan lävitse normaalilla kilpailuvauhdilla, jolloin saa kuvan auton käyttäytymisestä eri paikoissa.

Ajoaikaan lasketaan mukaan virheistä seuraavasti:

- keilan siirtäminen pois paikaltaan tuo ajoaikaan 2 sekuntia.

- portin tai keilan väärältä puolelta ajamisesta sakotetaan 10 sekunnilla (yhdeksi virheeksi lasketaan esim. kokonaisen pujotteluosuuden ajaminen väärinpäin saamatta siitä muuta ajallista etua).

- oikaisu on joko 10 sekuntia tai kyseisen erän hylkääminen kilpailun johdon päätöksen mukaisesti.

- väärä lähtö aiheuttaa ko. erän hylkäämisen

Rata pyritään saamaan vähintään 1 kilometrin pituiseksi ja sen on oltava siten ajettava, että keskinopeus olisi vähintään 45 km/h.

Autoslalom on nopeuskilpailu ja siinä käytetään myös vastaavia lippumerkintöjä. Yleensä käytetään vain punaista lippua. Sitä käytetään silloin, kun rata ei ole ollutkaan valmis ajettavaksi, esimerkiksi keiloja on edelleen nurin, edellinen kilpailija on radalla tai kello ei ole lähtenyt käymään. Tällöin tulee hidastaa ja ajaa takaisin lähtöpaikalle. Kilpailija saa uuden lähdön joko heti tai yhden kilpailijan jälkeen.

Punaista lippua käytetään myös silloin, kun kilpailijan ajo todetaan hyvin vaaralliseksi itselleen tai ympäristölleen. Tässä asiassa lipun käytöstä päättää kilpailun johtaja. Tällöin kilpailijan ko. lähtö hylätään. Kilpailun johto päättää, voiko kilpailija osallistua mahdolliseen toiseen erään. Kun johtaja on nostanut punaisen lipun, niin kaikki ratatuomarit nostavat punaisen lipun heilutettuna.

Muiden lippujen käyttö on kilpailukohtaista ja ne on ilmoitettava viimeistään kilpailupaikalla jaetussa lisämääräyksessä.

Kaikille muistin virkistämiseksi yleinen autourheilun sääntö: Jos joutuu ajamaan yleisellä tiellä, esimerkiksi rengaspaineiden lisäämistä varten, kilpailunumerot auton kyljissä, on ajettava rauhallisesti liikennesääntöjä noudattaen.

Samoin on muistettava ilmoittaa kilpailun järjestäjälle, jos joutuu peruuttamaan osallistumisen.

Autoslalomin täydelliset säännöt löytyvät AKK:n sääntökirjasta 2002 sivuilta 157 -160 (?).

Kilpailun nimi ________________________________________ pvm ______________

Osallistujan nimi ______________________________________ Seura _____________

Osoite __________________________________________________________________

________________________________________________________________________

Puhelin k. _______________ t. ________________ Matka: ____________________

e-mail ___________________ @ ________________

Auton merkki ja malli ____________________________________________________

Rek. Numero: _________ Käyttöönottopäivä ________ Luokka ___

Moottorin kuutiotilavuus __ , ____ l (alkuperäinen __ /vaihdettu __)

Turbo / ahdin ei ___ / on ___ (alkuperäinen ___ / jälkiasennus ___ )

Omamassa _____ kg (lähde: __ rek.ote / __ muu tekn.paperi / __ punnitustodistus)

Teho ___ kW /___ hv (lähde: __ rek.ote / __ muu tekn.paperi / __ mittaustodistus)

Kilpailijan ilmoittama tehopaino ______+___kg / ______kW = ________ kg/kW

Rengasmerkki ja malli _________________________________ Koko _____/____R___

Nop.luokka ___ (esim. V) E-numerot / DOT-merkintä ______________ (esim. E5 010023)

Ketkä muut ajavat samalla autolla (business jne.) ________________________________

Paikka ja päiväys _________________________________________________________

Allekirjoitus ______________________________________________________________

SUOSTUMUS:

Jos kilpailija ei ole auton omistaja tai haltija, on tältä saatava suostumus auton käyttöön.

Suostun yllämainitun auton osallistumisen ____________________ autoslalom-kilpailuun.

Paikka ja päiväys _________________________________________________________

Allekirjoitus ja sen selvennys ________________________________________________